ArcticFinland

Tutkimusprofessori Monica Tennberg
Arktinen keskus, Lapin yliopisto

Ilmastonmuutos vaikutuksineen tuntuu eri tavoin eri puolilla arktista aluetta. Arktisella alueella ilmastonmuutos on sekä tulevaisuuden haaste että mahdollisuus. Pohjois-Suomen osalta haitallisimmiksi vaikutuksiksi on arvioitu porotalouden ja matkailun ongelmat luonnonolosuhteiden muuttuessa. Mutta jotain hyvääkin ilmastonmuutos voi Lappiin tuoda: lämmityskustannukset pienevät, pohjoinen merireitti avautuu ja uudet energiantuotannon muodot nousevat entistä tärkeämmäksi.

Ajatus siitä, että ilmastonmuutoksella voisi olla suoria haitallisia vaikutuksia Suomessa, on varsin uusi. Pitkään Suomen virallinen käsitys oli, että Suomi olisi monien muiden teollisuusmaiden tavoin herkkä vain ilmastonmuutokseen liittyvien maailmantalouden ja ruuantuotannon häiriöiden sekä pakolaisuuden seurauksille. Vasta vuonna 2004 Arktisen neuvoston piirissä tuotettu raportti ilmastonmuutoksen vaikutuksista arktisella alueella näyttää muuttaneen Suomen virallista käsitystä. Vuoden 2006 jälkeen Pohjois-Suomen ihmiset ja luonto on kansainväliselle ilmastosihteeristölle tuotetuissa kansallisissa raporteissa määritetty herkäksi ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Suomella on kansallisen sopeutumisstrategia

Suomi on valmistautunut ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kansainvälisesti ottaen varsin hyvin. Kansallinen sopeutumisstrategia tehtiin jo vuonna 2005. Se määrittää lähinnä hallinnon toimenpiteitä sopeutumisen edistämiseksi Suomessa sektorikohtaisesti vuoteen 2080 asti. Kysymys sopeutumisesta näyttää olevan varsin erillään muusta ilmastopoliittisesta keskustelusta Suomessa. Harvemmin puhutaan esimerkiksi päästöjen vähentämisen aiheuttamasta sopeutumistarpeesta. Vuonna 2009 tehtiin arvio Suomen kansallisen sopeutumisstrategiasta ja sen toteuttamisesta. Arvion mukaan Suomi on tasolla 2 (asteikolla 1–5) sopeutumisstrategian toteutuksessa, mikä tarkoittaa, että päättäjät ovat tietoisia asiasta, mutta varsinaisia toimenpiteitä on vielä varsin vähän. Jatkossa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva strategiatyö on todennäköisesti yhä eurooppalaisempaa. Euroopan Unioni on aktivoitunut asiassa ja sen piirissä valmistellaan koko Euroopan kattavaa strategiaa sopeutumisesta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Kansainvälisesti ajatellen vastuu ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta on ”yhteinen mutta erilainen”. Eri valtiot ymmärtävät vastuunsa hyvin eri tavoin ja toteuttavat sitä myös kansallisessa politiikassaan monin keinoin. Käytännön ilmastopolitiikka on monia yhteiskunnallisia toimintoja toimijoita koskevaa. Valtiollisen ilmastopolitiikan lisäksi kunnat ja alueet eri puolella Suomea tekevät omia ilmastostrategioitaan ottaen myös huomioon sopeutumisen kysymyksiä. Ilmastopolitiikkaa ei voida toteuttaa ilman yritysten, järjestöjen ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden osallistumista ilmastopolitiikan toteutukseen. Niinpä voikin sanoa, että vastuu ilmastopolitiikasta on yhteinen, erilainen ja vielä jakautunut hyvin monen toimijan kesken. Viime kädessä vastuu on yksittäisellä kansalaisella ja kuluttajalla, joka tekee ilmastonmuutoksen kannalta viisaita – tai vähemmän viisaita – ratkaisuja ja valintoja arkielämässään.

Lapin ilmastostrategia on tekeillä

Lapissa tehdään parhaillaan ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista koskevaa maakunnallista strategiaa Lapin liiton johdolla. Tavoitteena on laatia ilmastostrategia vuoteen 2030 asti tämän vuoden loppuun mennessä. Työhön on osallistunut laaja joukko alueellisia toimijoita, tutkimuslaitosten ja erilaisten järjestöjen edustajia. Työ on haasteellista: Miten arvioida ilmastonmuutoksen vaikutusten taloudellisia ja muita seurauksia Lapissa? Kuinka linkittää eritasoiset ja olemassa olevat suunnitelmat ja strategiat käytännön toiminnaksi? Kuinka vahvistaa osallistumista ilmastotyöhön koko Lapin alueella? Mitkä ovat Lapin mahdollisuudet vaikuttaa sen kannalta tärkeisiin ilmastopoliittisiin asioihin?

Oman tutkimustyöni tuloksena on syntynyt ajatus siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioidaan nykyään monipuolisesti: ne ovat sekä uhka, riski että mahdollisuus. Monesti ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä riskeistä puhutaan taloudellisin termein ja pyritään arvioimaan ilmastonmuutoksen rajoittamisen, erityisesti päästöjen vähentämisen, aiheuttamia kustannuksia ja hyötyjä. Niistä onkin olemassa erilaisia laskelmia. Ilmastomuutoksen vaikutuksiin varautumista tehdään kuitenkin usein varsin näppituntumalla, koska varautumisen kustannuksia ja hyötyjä on hankala arvioida. Sopeutumisessa on kyse niin laajasta kokonaisuudesta, joka koskee eri yhteiskunnallisia toimijoita ja toimintoja varsin pitkällä aikavälillä, että tarkkoja laskelmia on vaikea tehdä.

Lisäksi on huomioitava, että ilmastonmuutoksen sopeutumisen haasteista suurimpia eivät ole välttämättä ilmastonmuutoksen tuottamat ympäristönmuutokset itsessään vaan erilaisten hallintajärjestelmien hitaus ja jäykkyys suhteessa sopeutumisen aiheuttamiin vaatimuksiin. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen vaatii joustavuutta ja reagointikykyä myös hallinnolta. Tämä pohjoismaisessa tutkimusyhteistyössä tehty havainto koskee erityisesti tiukasti säänneltyjä ja alueellisesti tärkeitä elinkeinoja, kuten kala-, metsä- ja porotaloutta. Tutkimuksen piirissä puhutaankin nykyään ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista ”mahdollistavien” tai ”edistävien” institutionaalisten ratkaisujen kehittämisestä.

Viimein haasteena on miettiä lappilaisten osuutta ilmastonmuutoksen hallinnassa. Yleisesti ottaen suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, joskin myös hieman skeptisiä sen suhteen ja haluavat osallistua sen torjuntaan. Tosin vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuudet ovat rajatut. Ihmisten pitäisi tehdä ilmastopoliittisesti järkeviä ratkaisuja arkipäivässään, mutta suuret ilmastopoliittiset ratkaisut ovat päättäjien kädessä. Vaikka lappilaisten osuus globaalien päästöjen tuottajina on vähäinen, vastuuta ei tässäkään kohtaa voi pakoilla. Lappilainen erikoisuus ilmastomuutokseen suhtautumisessa on yhdistelmä fatalismia, skeptisismiä ja lujaa uskoa omaa selviytymiskykyyn, joka on tullut esille eri tutkimuksissa. Niinpä ilmastonmuutos ei lappilaisessa arkipäivässä ole kovinkaan akuutti ongelma eikä sellainen, johon voisi itse toiminnallaan vaikuttaa. Tämähän ei pidä paikkaansa.

Kirjoittaja toimii Lapin liiton ilmastostrategiatyön ohjausryhmän puheenjohtajana.